Hei!
Toivoisin että maailmaan tulisi rauha,eikä olisi sotia. Toivon, että Pääministerinä voisitte vaikuttaa siihen, että kaikki maailman ihmiset rodusta riippumatta saisivat elää rauhassa ja tasa-arvossa.
Toivoisin myös, että aseiden valmistusta vähennetään ja niiden myyntiä paremmin tarkkailaan etteivät ne joudu esimerkiksi terroristien käsiin. Mielestäni aseet ovat aivan turhia, koska ne saavat järkyttävää tuhoa aikaseksi.
Maailmalle rauhaa toivoo Juuli.
keskiviikko 21. maaliskuuta 2007
keskiviikko 31. tammikuuta 2007
Uskonto nimimerkki Elämään kyllästynyt
Pohdi ja valitse (5) keinoa, joilla koko luokkayhteisövoisi tukea häntä. Suunnittele ehdotuksistasi viiden kohdan toimintaohje
1. Ottaa hänet huomioon ja juttelee hänelle.
2. Ei kiusaisi häntä
3. Menisi pelaamaan hänen kanssa jotain kivaa ulkopeliä
4. Auttaisi häntä (esimerkiksi koulutöissä)
5. Olisi edes vähän kiinnostunut hänestä.
1. Ottaa hänet huomioon ja juttelee hänelle.
2. Ei kiusaisi häntä
3. Menisi pelaamaan hänen kanssa jotain kivaa ulkopeliä
4. Auttaisi häntä (esimerkiksi koulutöissä)
5. Olisi edes vähän kiinnostunut hänestä.
tiistai 30. tammikuuta 2007
Runoja
Olen tyttöpieni pienoinen, syksyn ihme lapsonen,
osaan lentää kuin perhonen,
ymmärrän maailman pienuuden,
pidän tuoksusta kukkien,
olen syksyn ihme lapsonen
Runo:
Osaan tanssia mutten osaa valssia,
liike on kuin liitoa
aivan kuin ampiaisen kiitoa,
en osaa kiittää kumartaa
mutta osaan tanssin sujauttaa
keskiviikko 24. tammikuuta 2007
Rikos ja rangaistus
Laki suojelee ihmisten elämää
Ihmisten yhteis elämä ei onnistu ilman sääntöjä ja määräyksiä, siksi yhteiskunnassa tarvitaan lakeja, jotka osoittavat, kuinka ihmisten tulee elää. Lait suojelevat elämää, vaikka joskus tuntuisivat rajottavan yksilön elämää. Laki on kaikille sama ja se takaa sen, että jokaista ihmistä on kohdeltava tasa-arvoisesti ja oikeidenmukaisesti. Jos ihminen rikkoo lakia häntä rangaistaa.
Vankila
Vankiloita tarvitaan siksi että jos joku ihminen tekee rikoksen häntä myös rangaistaa siitä. Rikoksen tekijät toivottavasti oppivat vankilassa että ei enää tekisi rikoksia. Vankilat ovat mielestänu todella hyvä juttu.
Ihmisten yhteis elämä ei onnistu ilman sääntöjä ja määräyksiä, siksi yhteiskunnassa tarvitaan lakeja, jotka osoittavat, kuinka ihmisten tulee elää. Lait suojelevat elämää, vaikka joskus tuntuisivat rajottavan yksilön elämää. Laki on kaikille sama ja se takaa sen, että jokaista ihmistä on kohdeltava tasa-arvoisesti ja oikeidenmukaisesti. Jos ihminen rikkoo lakia häntä rangaistaa.
Vankila
Vankiloita tarvitaan siksi että jos joku ihminen tekee rikoksen häntä myös rangaistaa siitä. Rikoksen tekijät toivottavasti oppivat vankilassa että ei enää tekisi rikoksia. Vankilat ovat mielestänu todella hyvä juttu.
tiistai 23. tammikuuta 2007
KERTOMUS
Oli kaunis päivä kun kuningas päätti pitää kansalle puheen. Kansa kokoontui paikalle jo hyvissä ajoin. Kuningas aloitti puheen iloisella mielellä.
” Hyvää huomenta kansa.
Kansa vastasi samoin.
” Tänään on tärkeä päivä nimittäin kaupunkimme täyttää 500 vuotta! Tänään kaikkien pitää ottaa rennosti, nimittäin kaupungissa pidetään suuret juhlat.
Kansa huusi: Jihuu, eläköön, eläköön, eläköön kuningas!
” Minä Glaudius II tarjoan kaikille ilmaisen aterian ja sirkushuveja. Toivon että kaikki tulisivat 500-vuotisjuhliin ja pitäisivät hauskaa.
Kansa lähti koteihinsa ja valmistautumaan juhliin. Kansa kokoontui illemmalla kuninkaan aukiolle hienoissa juhlapuvuissaan. Vihdoinkin kuningas saapui paikalle, he menivät syömään juhla-ateriaa ja kuningas lausui ruokarukouksen ja sen jälkeen kaikki rupesivat syömään. Ihmiset söivät mahansa täyteen ja tanssivat koko illan. Kun ilta oli jo lopuillaan niin kuningas pyysi että kansa menisi katsomaan sirkushuvinäytöstä. Ihmiset juoksivat areenalle ja odottivat jännittyneenä sirkusta. Sirkuksessa oli akrobaatti esityksiä, leijonankesyttäjiä, gladiaattori taisteluita ja paljon muuta mukavaa. Ihmiset rakastivat vapaa-ajan esityksiä. Esitysten loputtua oli jo keskiyö. Ihmiset lähtivät takaisin kuninkaan linnaan, koska kuninkaalla oli vielä jotain asiaa.
” Hyvää yötä kansa, hyvää yötä.! ”
Seuraavana aamuna Glaudius II sai kuulla että hänen pitää lähteä sotimaan. Glaudius piti kertoa siitä kansalle.
Hän kertoi: ” Kansa minä joudun sotimaan Irakin maan kanssa ja tarvitsen paljon sotilaita voittaakseni.
Kansa oli hyvin surullinen myös kuninkaan puolesta, mutta vielä enemmän miehiensä puolesta jotka joutuvat sotimaan Irakia vastaan. Päätettiin että lähdettäisiin matkaan kolmen päivän päästä. Vaimoilla ja lapsilla tuli ikävä miehiään. Tuli aika lähteä matkaan ja naiset hyvästelivät miehensä. Kuningas ja sotilaat lähtivät matkaan hevosilla kohti Irakia. Sota alkoi verisesti. Kuningas ja moni sotilaista menetti henkensä. Kuitenkin Rooma voitti Irakin. Eloon jääneet sotilaat palasivat koteihinsa perheensä luokse.
Vuoden kuluttua kansa pystytti Glaudius II:lle muistomerkin hänen palatsinsa viereen.
” Hyvää huomenta kansa.
Kansa vastasi samoin.
” Tänään on tärkeä päivä nimittäin kaupunkimme täyttää 500 vuotta! Tänään kaikkien pitää ottaa rennosti, nimittäin kaupungissa pidetään suuret juhlat.
Kansa huusi: Jihuu, eläköön, eläköön, eläköön kuningas!
” Minä Glaudius II tarjoan kaikille ilmaisen aterian ja sirkushuveja. Toivon että kaikki tulisivat 500-vuotisjuhliin ja pitäisivät hauskaa.
Kansa lähti koteihinsa ja valmistautumaan juhliin. Kansa kokoontui illemmalla kuninkaan aukiolle hienoissa juhlapuvuissaan. Vihdoinkin kuningas saapui paikalle, he menivät syömään juhla-ateriaa ja kuningas lausui ruokarukouksen ja sen jälkeen kaikki rupesivat syömään. Ihmiset söivät mahansa täyteen ja tanssivat koko illan. Kun ilta oli jo lopuillaan niin kuningas pyysi että kansa menisi katsomaan sirkushuvinäytöstä. Ihmiset juoksivat areenalle ja odottivat jännittyneenä sirkusta. Sirkuksessa oli akrobaatti esityksiä, leijonankesyttäjiä, gladiaattori taisteluita ja paljon muuta mukavaa. Ihmiset rakastivat vapaa-ajan esityksiä. Esitysten loputtua oli jo keskiyö. Ihmiset lähtivät takaisin kuninkaan linnaan, koska kuninkaalla oli vielä jotain asiaa.
” Hyvää yötä kansa, hyvää yötä.! ”
Seuraavana aamuna Glaudius II sai kuulla että hänen pitää lähteä sotimaan. Glaudius piti kertoa siitä kansalle.
Hän kertoi: ” Kansa minä joudun sotimaan Irakin maan kanssa ja tarvitsen paljon sotilaita voittaakseni.
Kansa oli hyvin surullinen myös kuninkaan puolesta, mutta vielä enemmän miehiensä puolesta jotka joutuvat sotimaan Irakia vastaan. Päätettiin että lähdettäisiin matkaan kolmen päivän päästä. Vaimoilla ja lapsilla tuli ikävä miehiään. Tuli aika lähteä matkaan ja naiset hyvästelivät miehensä. Kuningas ja sotilaat lähtivät matkaan hevosilla kohti Irakia. Sota alkoi verisesti. Kuningas ja moni sotilaista menetti henkensä. Kuitenkin Rooma voitti Irakin. Eloon jääneet sotilaat palasivat koteihinsa perheensä luokse.
Vuoden kuluttua kansa pystytti Glaudius II:lle muistomerkin hänen palatsinsa viereen.
maanantai 22. tammikuuta 2007
Uskonnon tehtävä
Hei, olen Justianus kerron vähän meidän elämästämme ja keisareistamme. Nero Claudius Caesar Augustus Germanicus oli rooman keisari vuosina 54-68. Hänen kaudelleen ajoittuu muun muassa Rooman suurilta osin hävittänyt tulipalo se tapahtui vuonna 64. Neron kerrotaan soittaneen lyyraa kun Rooma paloi. Tämän todenperäisyys ei ole varmaa, sen sijaan tiedetään Neron rakennuttaneen kaupungin uusiksi tulipalon jälkeen, monumentaalisempaan ja paloturvallisempaan tyyliin. On myös epäilty Neron sytyttäneen palon.
Konstantinus II oli Konstantinus Suuren ja keisarinna Faustan vanhin poika. Hän hallitsi Rooman läntisimpiä provinsseja vuosina 337-340.Konstantinus nimitettiin apukeisariksi (caesar) jo 1-vuotiaana. Hän seurasi lapsena isäänsä monille sotaretkille ja johti 16-vuotiaana visigoottien vastaista taistelua Tonavan rintamalla. Hänen nuoren ikänsä vuoksi johtajuus lienee kuitenkin ollut nimellistä.Isänsä kuoltua Konstantinuksesta tuli keisari yhdessä veljiensä Constatinus II:n ja Constansin kanssa. Konstantinus sai hallittavakseen Gallian, Britannian ja Hispanian. Hän ei kuitenkaan ollut ilmeisesti tyytyväinen saamaansa osuuteen valtakunnasta, sillä vuonna 340 hän ryhtyi sotatoimiin veljeänsä Constansia vastaan aikoen vallata tältä Italian. Valtaus epäonnistui surkeasti, sillä Konstantinus sai surmansa väijytyksessä Aquleian kaupungin lähellä.
Gaius Aurelius Valerius Diocletianus oli. Rooman keisari. Hän syntyi Illyriassa nimellä Diokles. Diocletianus vakaannutti valtakunnan oloja ja hänen valtakautensa toi lopun 200-luvun kriisissä. Diocletianus antoi muun muassa uudistaa verotusta ja rahakantaa. Hän antoi myös laajentaa armeijaa ja linnoittaa valtakunnan rajoja. 300-luvun alkuun mennessä Diocletianus oli saanut valtakunnan vakautettua niin paljon ettei Rooman valtakuntaa enää uhannut barbaarien invaasiot ja sisäiset kapinat kuten aikaisemman vuosisadan aikana. Diocletianuksesta tuli pisimpään hallinnut keisari yli vuosisataan.Diocletianus uudisti Rooman hallintoa perustamalla niin sanotun tetrararkian jossa neljä keisaria jakoi valtakunnan hallinnon. Kahdelle vanhemmalle keisarille nimitettiin nuorempi apukeisari jotka myös nimitettiin vanhempien keisareiden seuraajiksi. Diocletianus valitsi hallitsijakumppanikseen ystävänsä Maximianuksen. Diocletianuksen aikana keisarinvalta muuttui muodollisesti absoluuttiseksi yksinvallaksi.Gladiaattori taisteluita järjestettiin amfiteattereissa. Ne olivat ilmaisia ja kaikki plebeijit ja patriisit tulivat katsomaan niitä. Yleensä toinen osapuolista sai surmansa verisissä taisteluissa.
Gladiaattorit olivat joko orjia tai köyhtyneidenperheiden poikia. He haaveilivat vapaudesta ja rikkauksista. Kuuluisuus saattoi houkutella myös rikkaiden perheiden poikia tai jopa tyttäriä. Kuuluisin amfiteatteri oli Rooman Colosseum. Ihmiset saivat istua sen jälkeen kun keisari oli antanut siihen luvan. Gladiaattorit saapuivat areenalle vaunuilla. Niistä he sitten marssivat areenaa ympäri. Taisteluparit valittiin arpomalla.Hävinnyt taistelija nosti luovuttamisen merkiksi vasemman kätensä pystyyn. Silloin keisari kysyi tuhatpäiseltä yleisöltä: haluaisivatko ihmiset säästää gladiaattorin hengen. Jos yleisö nosti peukaloa ylöspäin, saattoi keisari antaa gladiaattorille armoa. Jos armoa ei annettu, voittanut gladiaattori löi hävinneeltä pään poikki.
Kristillisen kirkon tärkein tunnusmerkki on risti. Myös muissa kulttuureissa on käytetty ristikuvioita ja monet ristityypeistä on otettu käyttöön myös kristillisessä perinteessä.Latinalainen risti, muun muassa evankelis-luterilaisen kirkon tunnuksena.
Konstantinus II oli Konstantinus Suuren ja keisarinna Faustan vanhin poika. Hän hallitsi Rooman läntisimpiä provinsseja vuosina 337-340.Konstantinus nimitettiin apukeisariksi (caesar) jo 1-vuotiaana. Hän seurasi lapsena isäänsä monille sotaretkille ja johti 16-vuotiaana visigoottien vastaista taistelua Tonavan rintamalla. Hänen nuoren ikänsä vuoksi johtajuus lienee kuitenkin ollut nimellistä.Isänsä kuoltua Konstantinuksesta tuli keisari yhdessä veljiensä Constatinus II:n ja Constansin kanssa. Konstantinus sai hallittavakseen Gallian, Britannian ja Hispanian. Hän ei kuitenkaan ollut ilmeisesti tyytyväinen saamaansa osuuteen valtakunnasta, sillä vuonna 340 hän ryhtyi sotatoimiin veljeänsä Constansia vastaan aikoen vallata tältä Italian. Valtaus epäonnistui surkeasti, sillä Konstantinus sai surmansa väijytyksessä Aquleian kaupungin lähellä.
Gaius Aurelius Valerius Diocletianus oli. Rooman keisari. Hän syntyi Illyriassa nimellä Diokles. Diocletianus vakaannutti valtakunnan oloja ja hänen valtakautensa toi lopun 200-luvun kriisissä. Diocletianus antoi muun muassa uudistaa verotusta ja rahakantaa. Hän antoi myös laajentaa armeijaa ja linnoittaa valtakunnan rajoja. 300-luvun alkuun mennessä Diocletianus oli saanut valtakunnan vakautettua niin paljon ettei Rooman valtakuntaa enää uhannut barbaarien invaasiot ja sisäiset kapinat kuten aikaisemman vuosisadan aikana. Diocletianuksesta tuli pisimpään hallinnut keisari yli vuosisataan.Diocletianus uudisti Rooman hallintoa perustamalla niin sanotun tetrararkian jossa neljä keisaria jakoi valtakunnan hallinnon. Kahdelle vanhemmalle keisarille nimitettiin nuorempi apukeisari jotka myös nimitettiin vanhempien keisareiden seuraajiksi. Diocletianus valitsi hallitsijakumppanikseen ystävänsä Maximianuksen. Diocletianuksen aikana keisarinvalta muuttui muodollisesti absoluuttiseksi yksinvallaksi.Gladiaattori taisteluita järjestettiin amfiteattereissa. Ne olivat ilmaisia ja kaikki plebeijit ja patriisit tulivat katsomaan niitä. Yleensä toinen osapuolista sai surmansa verisissä taisteluissa.
Gladiaattorit olivat joko orjia tai köyhtyneidenperheiden poikia. He haaveilivat vapaudesta ja rikkauksista. Kuuluisuus saattoi houkutella myös rikkaiden perheiden poikia tai jopa tyttäriä. Kuuluisin amfiteatteri oli Rooman Colosseum. Ihmiset saivat istua sen jälkeen kun keisari oli antanut siihen luvan. Gladiaattorit saapuivat areenalle vaunuilla. Niistä he sitten marssivat areenaa ympäri. Taisteluparit valittiin arpomalla.Hävinnyt taistelija nosti luovuttamisen merkiksi vasemman kätensä pystyyn. Silloin keisari kysyi tuhatpäiseltä yleisöltä: haluaisivatko ihmiset säästää gladiaattorin hengen. Jos yleisö nosti peukaloa ylöspäin, saattoi keisari antaa gladiaattorille armoa. Jos armoa ei annettu, voittanut gladiaattori löi hävinneeltä pään poikki.
Kristillisen kirkon tärkein tunnusmerkki on risti. Myös muissa kulttuureissa on käytetty ristikuvioita ja monet ristityypeistä on otettu käyttöön myös kristillisessä perinteessä.Latinalainen risti, muun muassa evankelis-luterilaisen kirkon tunnuksena.
keskiviikko 10. tammikuuta 2007
Eläimilläkin on oikeuksia!
Meillä oli uskonnon tunti jossa puhuttiin eläinkokeista. Kirjassa oli kaksi erillaista "tarinaa" toinen oli eläinkokeita vastaan ja toinen oli niiden puolesta. Itse olen siinä välillä. En ollenkaa tykkää siitä että eläinkokeita tehdään eläimille ja sen jälkeen ne lopetetaan. Mielestäni mitään eläintä ei saatais lopettaa turhaan. Toisaalta ilman eläinkokeita ei olisi voitu löytää monia sairauksia ja tauteja ja niihin lääkkeitä. Jos eläinkokeita tehdään lääkkeitten vuoksi sen ymmärrän mutta jos sen takia tapetaan monia eläimiä jonkun meikin takia. Vuosittain maailmassa käytetään kymmeniä tuhansia eläimiä valmiiden kosmetiikkatuotteiden ja kosmetiikan raaka-aineiden testaamiseen.
Eläinsuojelulaki
Kirjassamme oli myös eläinsuojelulaesta. Suomen lainsäädännön mukaan eläintä on kohdeltava hyvin, olen aivan samaa mieltä. Jos ihminen ei pysty antamaan kotieläimelle tarvittavia tarvikkeita esimerkiksi ruokaa ja juomaa EI PIDÄ HANKKIA ELÄINTÄ OLLENKAAN!!! Eläimellä pitää olla hyvä ja turvallinen koti josta se saa hoitoa,ruokaa ja juomaa.
Tossa vieressä on kuva kun koiralle on tehty eläinkokeita.Tää kuva löytyy sivulta:
http://www.oikeuttaelaimille.net/galleria/albums/Koirat/NBEAGCOL.jpgTämä oli minun mielipiteeni.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)